Hyvä tapa toimia lammasketjussa -ohjeistus on tehty alan ja ketjun yhteisenä ponnistuksena, jotta suomalaista lampaanlihaa saataisiin tasaisesti markkinoille vastaamaan kuluttajien kysyntään ja tarpeisiin. - Lammasketjun ongelmana on pääsiäiseen keskittyvä kysyntä ja muuhun aikaan sijoittuva luontainen lampaanlihan tuotanto. Samanaikaisesti pitää saada toimimaan yhtälö, jossa muuttujina ovat kuluttajien tasaisempi lampaanlihan käyttö vuodessa, kysyntää vastaava tuotanto, tuotteiden jatkojalostus ja markkinointi. Kaikki tehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuna, sanoo ProAgria Pirkanmaan lammastilaneuvoja, eläinlääkäri Johanna Rautiainen.

Hyvä tapa toimia lammasketjussa -ohjeistus kiinnittää ketjuun pelisäännöt

Hyvä tapa toimia lammasketjussa -ohjeistuksen tehtävänä on kertoa käytännön tavat toimia koko lammasketjussa ja kuvata, miten kokonaisuus toimii osana kansallista laatutyötä. Ohjeistuksen toivotaan motivoivan lammasketjun toimijoita ketjun eri osa-alueiden hallintaan ja ymmärtämään eri osa-alueiden kytkentöjen merkitys toisiinsa.

- Ohjeistus on koottu käyttäen olemassa olevaa tutkimustietoa sekä ketjussa toimivien kokemuksia hyvistä työtavoista. Työn vaikuttavuuden kannalta on ollut oleellista, että toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana työstämässä ohjeistusta, sanoo projektin vastaavana toiminut Johanna Rautiainen maa- ja matesätalousministeriön laatustaregian rahoittamasta hankkeesta.

Olennaista on saada ohjeistus osaksi käytäntöä. Tämä tehdään viemällä ohjeen asiat mukaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Viestiä vievät mm. neuvojat, eläinlääkärit, ketjun eri osapuolet. Erityisenä kohderyhmänä tulevat olemaan lampurit, teurastamot ja jatkojalostajat, sanoo Rautiainen.

Muuttuneet markkinat tuoneet mukanaan uusia toimintatapoja

Suomalaisen lampaanlihan ketju on muokkaantunut olennaisesti viime aikoina. Vuoden 1995 lampaanlihan hintaromahduksen jälkeen Suomen lampurit ovat etsineet uusia toimintamalleja tuotantosuunnan jatkuvuuden takaamiseksi. - Nämä uudet toimintamallit, esim. tilateurastamot ja suoramyynti tilalta, ovat laajentaneet lampureiden ammattitaitoa. Myös pieniä lihan jatkojalostajia ja lammastuotteiden kehittäjiä on syntynyt ja tarve hyvien työtapojen kirjaamiseen on nähty myös heidän keskuudessaan, sanoo ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehityspäällikkö Ulla Savolainen.

Kotimainen lihantuotanto kattaa alle 30 % kulutuksesta. Lihan, villan sekä turkisten tuottamisen lisäksi maisemanhoito, maaseutumatkailu ja eläinten terapiakäyttö antaisivat yrittämisen ja elinkeinon mahdollisuuden maaseudulla yhä useammalle ihmiselle. Lammastalouden tuotteet ja kysyntä ovat hyviä. Kotimaisen, jäljitettävän, turvallisen ja maukkaan karitsanlihan tai muun lammastuotteen valitsija vahvistaa tuotantosuunnan ketjua ja mahdollistaa yhä paremman toimintaympäristön kaikille ketjun toimijoille.

Hyvä tapa toimia lammasketjussa -oppaan painos on loppu, mutta se löytyy sähköisesti osoitteesta:
http://www.tkk.utu.fi/extkk//ruokasuomi/ajank_lammasesite_221106.pdf

Lisätietoja:

Alkutuotanto: ProAgria Pirkanmaa, eläinlääkäri Johanna Rautiainen, p. 020 747 2793, johanna.rautiainen@proagria.fi, ProAgria Keskusten Liitto, kehityspäällikkö Pia Parikka, p. 040 482 5026, pia.parikka@proagria.fi.

Jatkojalostus: Foodwest Oy, kehittämispäällikkö Asko Mäyry, p. 0400 791 748, asko.mayry@foodwest.fi